Lähetys - kristillisen seurakunnan perustehtävä

Seppo Kortelainen

Uudessa Testamentissa on viisi niin sanottua lähetyskäskyä. Ne löytyvät evankeliumien lopuista ja Apostolien tekojen alusta.


Esimerkkinä Matteus 28: 18-20

” Minulle on
annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän
pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”

Matteus esittää Jeesuksen lausuman lähetyskäskyn hyvin selkeällä ja korostuneen kirjalliselta kuulostavalla tavalla. Se taitaa siksi ollakin tunnetuin lähetyskäskyn versio. Jeesus toteaa siinä aluksi olevansa Kaikkivaltias. Sen jälkeen seuraa varsinainen käsky, joka määrittelee kristillisen seurakunnan perustehtävät; evankeliumin saarnaamisen ja opettamisen kaikille kansoille sekä Jeesuksen seuraajien kastamisen kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Jos nämä lakkaavat, ei seurakuntaa voi enää pitää kristillisenä. Niin keskeinen osa kristillisyyttä lähetyskäskyn noudattaminen on.

Käskyn viimeisessä lauseessa Jeesus lupaa olla seuraajiensa kanssa tässä tehtävässä joka päivä maailman loppuun asti. Tämähän on myös yksi Jeesuksen Kristuksen nimistä – Immanuel eli ”Jumala kanssamme” (Jes.7:14). Emme siis joudu kantamaan lähetystaakkaa yksin, vaan Jumala itse johdattaa, varustaa ja suojelee meitä. Hän haluaa käyttää meitä työtovereinaan tässä suuressa tehtävässä.

Lähetys
kaukana – ja lähellä
Perinteisesti kristillinen lähetystyö suuntautui suurimmaksi osaksi kaukomaille. Tällaisia kohteita ovat olleet esim. Afrikka ja Aasian kaukokohteet, kuten Kiina ja Japani. Meidän seurakuntammekin kannatti pitkään lähettejä Kiinassa. Useiden vuosien ajan oli mukana myös Malesia.

Vieläkin meillä on paikallinen lähetti Rontala Raj Paul Intiassa. Mutta selvästi näkyy, että lähetyskenttä on tullut lähemmäksi. Kannatamme Haakanan pariskuntaa Ranskassa, jossa keskitytään ennen muuta muslimityöhön ja Kehusmaita
Espanjassa. Sen lisäksi tuemme Raamatun kääntämistä suomensukuisille kielille Venäjällä.

Viime vuosien maahanmuutto on tuonut lähetyskentän suoraan tänne meidän luoksemme. Tähän kehitykseen on vaikuttanut myös suomalaisen yhteiskunnan maallistuminen
ja moniarvoistuminen. Vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa 27 % suomalaisista uskoi kristinuskon Jumalaan. Usko oli kuitenkin sitä vähäisempää, mitä nuoremmista ikäluokista oli kyse. 15-29-vuotiailla vastaava luku oli enää 15 %
ja samasta ikäluokasta 34 % ei uskonut Jumalaan lainkaan. Emme siis oikeastaan enää elä kristityssä maassa, vaan maassa, jossa on myös kristittyjä. Kehitys näyttää jatkuvan tämän suuntaisena myös lähitulevaisuudessa. Lähetyskenttä on siis mitä suurimmassa määrin myös täällä Koti-Suomessa.

Rinnalla kulkijat

Jeesus oli kiinnostunut kohtaamistaan ihmisistä. Hän keskusteli, opetti, ruokki ja paransi. Hän huolehti aina ihmisten perustarpeista. Jeesuksen antaman esikuvan mukaan diakonia eli kristillinen palvelu- ja avustustyö on kuulunut kristillisen seurakunnan työmuotoihin lähetystyön ohella jo alkuseurakunnasta lähtien. Meidät on kutsuttu paitsi opettamaan ja kastamaan, myös kulkemaan rinnalla ja auttamaan tarpeessa olevia. Tämä empaattinen suhtautumistapa saa ateistinkin ajattelemaan – ”noissa tyypeissä on jotain erikoista”. Jumala on rakkaus, eikä Hän jätä meitä tänäkään päivänä yksin palvelemaan.

Astutaan rohkeasti eteenpäin - Immanuel, Jumala kanssamme.


Siunattua helmikuuta 2020!