Kutsu rukoukseen

Jyrki Alanko

Jeesus kehotti meitä rukoilemaan jatkuvasti ja lannistumatta (Luuk.18:1). Rukous tulee tapahtua Hengessä ja totuudessa (Joh.4:23). Opetuslapset olivat seuranneet Jeesuksen rukouselämää ja se herätti heissä kaipuun oppia rukoilemaan. Jeesus opetti heille tunnetuimman rukouksen, jota kaikki kristityt kaikkialla rukoilevat (Matt.6:9-13ja Luuk.11:2-4).

Isä meidän -rukous sisältää kaikki keskeiset asiat rukouksesta. Ensinnäkin rukous alkaa yhteydenotolla Jumalaan. Hän on meidän isämme, joka asuu taivaassa,mutta ei kuitenkaan ole kaukana yhdestäkään meistä. Rukouksessa aloitamme siis läheisen vuorovaikutuksen oman taivaallisen Isämme kanssa. Henki yhdessä meidän henkemme kanssa todistaa, että ”Abba Isä!” (Room.8:15)
Toiseksi pyhitämme eli erotamme Jumalan nimen kaikista muista nimistä.Kukaan tai mikään ei saa olla elämässämme tärkeämpi kuin Hän. Emme saa myöskään käyttää väärin tai häpäistä Herran nimeä. Jumalan nimen pyhittäminen on kunnioittamista, ylistämistä ja palvontaa sekä Jumalan pyhyyteen astumista. Hän on avannut meille pääsyn kaikkein pyhimpään, jossa saamme nauttia Jumalan kirkkaudesta ja läsnäolosta (Heb.10:19-20).

Kolmanneksi toivotamme Jumalan valtakunnan tervetulleeksi maan päälle. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme valmiita nöyrtymään Jumalan tahdon tapahtumiseen myös omassa elämässämme. Mielestäni tämä kohta rukouksesta on aivan keskeinen. Omat toiveeni eivät välttämättä toteudu, mutta tärkeintä on, että Jumalan vanhurskas ja hyvä tahto tapahtuu. Rukous Jumalan valtakunnan tulemiseksi sisältää myös lähetyskäskyn toteuttamisen (Matt.28:18-20 ja Mark.16:15-16). Jumala haluaa,että me olemme aktiivisesti tuomassa Jumalan valtakuntaa maanpäälle.

Neljänneksi pyydämme jokapäiväistä leipää eli kaikkea, mitä elämäämme tarvitsemme. Vuorisaarnassa Jeesus opetti, että Jumala pitää meistä kaikista hyvää huolta ja kehotti meitä ensin ja ennen muuta etsimään Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan niin kaikki muukin sen ohessa meille annetaan (Matt.6:25-34). Pietari toteaa, että Jumala antaa kaiken mitä tarvitsemme (2.Piet.1:3).

Viidenneksi pyydämme syntejämme anteeksi ja lupaamme antaa anteeksi myös meitä vastaan rikkoneille. Jeesus sanoi vakavat sanat meille anteeksi antamisesta: ”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi.Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne” (Matt.6:14-15). Anteeksi antaminen ei tarkoita väärien tekojen hyväksymistä. Kun annamme anteeksi, me samalla haluamme auttaa rikkojaa parannuksen tekemiseen. Me pyydämme myös, että Jumala varjelisi meidät kiusauksilta ja päästäisi meidät pahasta. Tässäkin rukouksen osassa olemme aktiivisia toimijoita. Meidän ei tule saattaa itseämme alttiiksi kiusauksiin.

Isä meidän -rukous päättyy ylistykseen, joka onkin tärkeä osa meidänrukouksissamme. Aina on syytä kiittää ja ylistää Jumalaa!